Tavallinen päivä kanilassamme
- chroniclesrabbitry
- 23.6.
- 3 min käytetty lukemiseen
Kanilankäynti kuuluu päiväämme kahdesti – aamulla ja illalla. Kanimme asuvat erillisessä rakennuksessa pihallamme, joten käynti vaatii aina sen pienen askeleen ulos – ja rehellisesti sanottuna se on yksi päivän parhaista hetkistä.
Aamukäynti
Ensimmäinen asia aamulla on vesi. Varsinkin kesäisin se on ehdoton prioriteetti, sillä päivät lämpenevät nopeasti ja kuumuus lisää kanien vedentarvetta merkittävästi. Jokaisella kanilla on käytössä juomapullo sekä juomakuppi – kesällä yleensä kaksi kuppia per kani. Vedet vaihdetaan tuoreisiin ja likaiset kupit pestään huolellisesti. Kesällä kuppeihin kertyy limaa yllättävän nopeasti, joten puhtaus on tässä avainasemassa: raikas vesi lähtee puhtaasta kupista.
Seuraavaksi kierrän häkit läpi ja katson, miten yö on mennyt. Onko kaikki hyvin? Kuinka puhtaat häkit ovat? Siivousvuoron mukaan teen siivouksia joko aamulla tai illalla. Perusteellinen siivous on noin kerran viikkoon, mutta koska häkkejä on monta, käytössä on kierto – tietyt häkit siivotaan aina kerralla, jolloin siivousväli pysyy tasaisena eikä pääse vahingossa venymään.
Aina kun touhuilen kanilassa, päästän kaneja vapaaksi vuorotellen. Kani ei ole häkkieläin, ja vapaana liikkuminen on sille ehdottoman tärkeää – ilman sitä kani ei pysty toteuttamaan lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Meillä jokainen kani saa päivittäin mahdollisuuden tutkia, hyppiä ja puuhastella vapaasti, ja se näkyy niiden hyvinvoinnissa.
Kevät ja kesä ovat poikasaikaa, joten aamurutiineihin kuuluu myös pesäpoikasten tarkistus. Pidän sitä tärkeänä: mitä aiemmin mahdolliset epäkohdat huomataan, sitä paremmin pystytään turvaamaan poikasten kasvu ja hyvinvointi.
Lopuksi on heinien jako. Syötämme kaneille omalla tilalla tehtyä laadukasta kuivaheinää, ja kesällä haen lisäksi runsaasti tuoreita yrttejä ja kasveja luonnosta. Tämän ansiosta pellettiruokinta on kesällä minimissä – pellettiä saavat vain imettävät emot, poikaset tai ne kanit, jotka sitä muutoin erityisesti tarvitsevat. Talvisin annan jokaiselle pienen päivittäisen pellettimäärän.
Kesäisin aamukäyntiin kuuluu myös kanilan viilentäminen kuumia päiviä varten. Kaikki ikkunat avataan heti aamusta – yöksi ne suljetaan petojen varalta, mutta päivisin ilma saa kiertää vapaasti. Tarvittaessa laitan kanilaan myös tuulettimen tehostamaan ilmanvaihtoa. Kuumimpina päivinä vien kanien häkkeihin jäädytettyjä vesipulloja, jotka tuovat helpotusta päivän pahimpaan helteeseen. Illalla pullot kulkevat takaisin pakkaseen jäätymään seuraavaa päivää varten – yksinkertainen rutiini, mutta kaneille merkittävä.
Aamukäynti päättyy pikaiseen silmäilyyn: kaikki häkeissään, kaikki hyvin? Sitten lakaisen kanilan lattian. Yleinen siisteys on minulle tärkeää – se ei ole vain hygienia-asia, vaan se tekee kanilasta myös miellyttävämmän paikan niin kaneille kuin meille ihmisille.
Iltakäynti
Iltakäynnillä rytmi on pitkälti sama kuin aamulla. Siivousrumba jatkuu tarvittaessa, vedet tarkistetaan ja kanit saavat taas hetken vapaata.
Iltaan kuuluu myös kierron mukainen terveystarkastus. Jokaiselle kanille tehdään kerran viikossa tarkempi tarkistus, jossa käydään läpi kynnet, korvat, hampaat, turkki, peräpää, silmät ja yleisvointi. Viikoittainen tarkistus tuntuu aluksi ehkä paljolta, mutta käytännössä se on se juttu, jonka ansiosta ongelmat huomataan ajoissa – ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuriksi.
Kun iltakäynti alkaa loppua kohti, otan aina hetken vain seurustella kanien kanssa. Se on päivän parasta aikaa. Samalla tulee väistämättä tarkkailleeksi – ja se on tärkeämpää kuin miltä kuulostaa. Jos kani kyhjöttää nurkassa vaikka ruuat on jaettu ja kanila rauhoittunut, se kertoo enemmän kuin tarkinkaan terveystarkastus: jokin vaivaa, ja siihen tulee reagoida. Päivittäinen tarkkailu on se hiljaisesti toimiva turvaverkko, jonka ansiosta asiat harvoin ehtivät kriisiytyä.
Kanilanhoidossa ei ole kyse pelkästään rutiineista tai tehtävälistoista – vaikka nekin ovat välttämättömiä. Se on sitoutumista pieniin olentoihin, jotka ovat täysin riippuvaisia huolenpidostamme. Ja kun näkee, että kaikki on hyvin – että kanit ovat terveitä, häkit siistejä, poikaset kasvavat – se on palkinto, joka ei vanhene.
Oma lukunsa on jalostussuunnittelu, joka ei varsinaisesti tapahdu kanilassa vaan myöhemmin illalla koneen ääressä. Käyn läpi menneitä poikueita ja niihin kirjattuja huomioita, tarkastelen sukuja ja näyttelytuloksia ja mietin, mitä haluan tavoittaa. Kanilassa toki tarkkailen kaneja ja ideat alkavat usein muhia siellä, mutta varsinainen suunnittelu vaatii rauhaa ja tietoa. Itse jalostus ajoittuu kevät-kesään, mutta suunnitelmia alan tehdä jo talvella – seuraava kausi on mielessä jo kauan ennen kuin se alkaa.
Seuraavana aamuna samat rutiinit toistuvat – ja aina sitä odottaa yhtä innolla, että pääsee kanien luokse.
Tällä hetkellä työn alla on kanilan verkko-ovi – pihapiirissä on viime aikoina pyörinyt kettu, minkä vuoksi oven auki pitäminen päivisin ei enää onnistu. Verkko-ovi ratkaisee ongelman: ilma kiertää, mutta kettu pysyy ulkona. Eläinten hoito ei ole aina vain itse eläintenhoitoa –
aika ajoin tulee projekteja, oli se sitten kärpäspyydysten virittämistä, ikkunoiden pesua tai oven remontointia. Vasara kannattaa pitää kunnossa.
Kommentit